Markkinointisuunnitelman laatiminen ennen ja jälkeen Internetiä (kotitehtävä 4)

           Markkinointisuunnitelma ennen ja jälkeen Internetiä 

           S = Situation Missä tilanteessa olemme nyt?

           O = Objectives Missä haluaisimme olla?

           S = Strategy  Mitä saavutamme?

           T = Tactics Miten toimimme käytännössä?

           A = Action Toiminta

           C = Control Kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?

           SOSTAC malli kirjasta Smith, P., 1999, Stategic Marketing Communications, 2nd Revised ed., Kogan Page

           Power Point esitys Ilkka Kauppinen, Matkailun sähköinen liiketoiminta. 2015.

Ropen (1986) mukaan lähtökohta-analyysi tulee tehdä markkinointisuunnitelman pohjaksi esim. SWOT – analyysiä käyttämällä: mitkä ovat yrityksen heikkoudet ja vahvuudet, miten voidaan reagoida ympäristöstä nouseviin mahdollisuuksiin ja uhkiin, jotta voidaan varautua uhkiin yrityksen vahvuudet säilyttäen.

Tavoitteet vaikuttavat toimenpidesuunnitteluun – Jos esim. tavoitteena on markkinaosuuksien ja myynnin kasvattaminen, katteen parantaminen tai yrityskuvan kirkastaminen, henkilöstön tulee tietää, osata ja haluta toteuttaa suunnitelmat ja samoja asioita tulee seurata! Aikataulutus riippuu yrityksen toimialasta, yrityskoosta ja toiminnan keskityksen ja hajautuksen asteesta.

Jos katsoo SOSTAC mallia (Smith P, 1999) niin lähtökohdat ja tavoitteiden asettelu markkinointisuunnitelmalle näyttävät mielestäni olevan Internet-aikakaudella samat. Lukemieni lähteiden mukaan keinot, jolla tavoitteisiin päästään, toiminta- ja seurantatavat muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Markkinoinnin lähtökohtana ovat asiakkaat, ei niinkään tuotteet ja niiden ominaisuudet vaan asiakkaan tarpeet. Täytyy tarkasti harkita millä keinoilla/kanavilla (esim. Internet-sivut, hakukoneet, blogit, sosiaalinen media) tavoitetaan asiakas ja saadaan aikaan myyntiä. Markkinointiviestinnän rooli korostuu. Yksipuolisen, vastaanottavan mainonnan sijaan asiakkaita palvellaan monipuolisilla sisällöillä ja aktivoimalla asiakasta.

Internet-aikakaudella yrityksillä on paremmat mahdollisuudet käyttää samanlaisia viestintä-, jakelu- ja seurantakanavia riippumatta niin paljon yrityksen toimialasta ja koosta kuin aikaisemmin. Keskeisiä tavoitteita voivat nykyään olla myös asiakkuuden hoito, ostokäyttäytymisen muutos tai yrityksen aseman säilyttäminen. Tavoitteiden määrittely ja henkilöstön tietoisuus tavoitteista ja henkilöstön osaaminen (digitaalinen osaaminen) on mielestäni edelleen erittäin tärkeää.  

Rope (1986) Asiakaskeskeinen markkinointi. Weiling & Göös

http://www.markkinointia.fi/markkinointi-20/markkinoinnin-muutos/markkinointiajattelu.html

https://books.google.fi/books?id=HYvbeQLf_gEC&printsec=frontcover&cd=1&source=gbs_ViewAPI&hl=en#v=onepage&q&f=false

AMK kieltenopettajien neuvottelupäivät, 11/2014 Rovaniemi